SEKSUAALIRIKOKSIA
Rikoslain 19.12.1889/39 20 luvussa:
Raiskaus
Seksuaalinen hyväksikäyttö
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
Lisäksi käsitellään:
Oikeus maksuttomaan oikeudenkäyntiavustajaan tuloista riippumatta
Rikosilmoituksen teko
Raiskaus RL 20:1 § (24.7.1998/563)
Raiskauksella tarkoitetaan toisen pakottamista sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla käyttää sellaista väkivaltaa.
Raiskauksesta tuomitaan myös se, joak saatettuaan toisen tiedottomaksi taikka pelkotilaan tai muuhun sellaiseen tilaan, jossa hän on kykenemätön puolustamaan itseään, käyttää puolustuskyvyttömyyttä hyväkseen ja on sukupuoliyhteydessä uhrin kanssa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on päätöksessään M.C. v. Bulgaria (4.12.2003) todennut, että viranomaisten kuten poliisin, syyttäjän ja tuomioistuimen tulisi raiskaustapauksissa kiinnittää huomiota nimenomaan suostumuksen puutteeseen, ei uhrille syntyneisiin vammoihin ja tämän vastustukseen.
Lähteet: Hallituksen esitys 6/1997, EIT M. C. v. Bulgaria (4.12.2003)
Rangaistus raiskauksesta on vankeutta vähintään yksi ja enintään kuusi vuotta.
Seksuaalinen hyväksikäyttö RL 20:6 (24.7.1998/563)
Tämän pykälän 2. momentin mukaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan se, joka käyttämällä hyväksi sitä, että toinen on tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden tai muun avuttomuuden tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan tai saa hänet ryhtymään muuhun hänen seksuaalista itsemääräämisoikeuttaan olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi.
Rangaistus seksuaalisesta hyväksikäytöstä on sakkoa tai vankeutta enintään neljä vuotta.
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö RL 20:6 § (24.7.1998/563)
Lapsen seksuaalinen suojaikäraja on 16 vuotta.
Pykälän mukaan, joka
- on sukupuoliyhteydessä kuuttatoista vuotta nuoremman lapsen kanssa, tai
- koskettamalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan hänen kehitystään, tai
- saa hänet ryhtymään 2 kohdassa tarkoitettuun tekoon
on tuomittava lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Pykälä koskee sekä sukupuoliyhteyttä lapsen kanssa että lapseen kohdistuvia seksuaalisia tekoja, jotka ovat omiaan vahingoittamaan hänen kehitystään.
Lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä ei kuitenkaan pidetä, jos osapuolten iässä tai henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa.
Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan myös se, joka menettelee 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kuusitoista mutta ei kahdeksantoista vuotta täyttäneen lapsen kanssa, jos tekijä on lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettavassa asemassa lapseen nähden sekä asuu lapsen kanssa samassa taloudessa.
Lähde: Hallituksen esitys 6/1997.
Rangaistus lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on vankeutta enintään neljä vuotta.
Rikosilmoituksen teko
Poliisin sivuilla on neuvoja rikosilmoituksen tekemisestä http://www.poliisi.fi. Tärkeää on muistaa, että oikeudenkäyntiavustajan saa ottaa mukaan jo rikosilmoituksen tekoon. Seksuaalirikoksen tai lähisuhdeväkivallan uhrilla on oikeus valtion varoista maksettavaan avustajaan. (Laki oikeudenkäynniistä rikosasioissa 2 luku 1a § (31.3.2006/243).
Oikeus maksuttomaan oikeudenkäyntiavustajaan tuloista riippumatta
Seksuaalirikoksen uhrille on oikeus oikeudenkäyntiavustajaan, jonka palkkio maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista (Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 2 luku 1 a § (31.3.2006/243).
Maksuttoman oikeudenkäyntiavustajan saa aina esitutkintaa varten, siis jo poliisikuulusteluun voi ottaa mukaan avustajan. Ja niissä tapauksissa, joissa asianomistajalla eli uhrilla on vaatimuksia virallisen syyttäjän ajamassa asiassa, myös oikeudenkäyntiä varten. Näin ollen poliisikuulustelussa uhrin tulee ilmoittaa, että hän tulee vaatimaan tekijältä vahingonkorvauksia, niiden määrät voi yksilöidä myöhemmin.
Rikoksen uhrille ei tule missään vaiheessa laskua, vaan oikeudenkäyntiavustaja hakee itse palkkionsa valtiolta. Avustaja voi olla oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja tai asianajaja tai muu oikeustieteen kandidaatin tia oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut henkilö, joka lain mukaan saa olla asiamiehenä.