http://tukinainen.fi/

Pahoinpitely RL 21:5 § 21.4.1995/578)

Pahoinpitely on lain säännöksen mukaan toiselle ruumiillisen väkivallan tekemistä tai tällaista väkivaltaa tekemättä toisen terveyden vahingoittamista, kivun aiheuttamista toiselle tai toisen saattamista tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan.

Ruumiillisesta väkivallasta voi uhrille aiheutua jokin vamma tai muu terveyden vahingoittuminen, mutta mahdollista on myös, että siitä ei aiheudu mitään näkyvää seurausta.

Lähde: Hallituksen esitys 94/1993

Rangaistus pahoinpitelystä on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Lievä pahoinpitely RL 21:7 (21.4.1995/578)

Pahoinpitelyä pidetään lievänä silloin, jos pahoinpitely on kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan lapsen tukistaminen ja luunappien antaminen on lievä pahoinpitely, KKO:1993:151.

Jos lievä pahoinpitely on kohdistunut alla 15-vuotiaaseen lapseen, se on aina virallisen syytteen alainen rikos. Muissa tapauksissa se on asianomistajarikos, mikä tarkoittaa sitä, että syyttäjä ei saa nostaa siitä syytettä ilman asianomistajan tekemää rikosilmoitusta ja rangaistusvaatimusta.

Rangaistus lievästä pahoinpitelystä on sakkoa.

Törkeä pahoinpitely RL 21:6 § (13.7.2001/654)

Jos pahoinpitelyssä

• aiheutetaan toiselle ruumiin vamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila tai
• rikos tehdään erityisen raa´alla ja julmalla tavalla tai
• käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä

ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellan törkeä, rikoksen tekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Törkeän pahoinpitelyn rangaistus on vähintään vuosi ja enintään kymmenen vuotta vankeutta.

Rikosilmoituksen teko

Poliisin sivuilla on neuvoja rikosilmoituksen tekemisestä http://www.poliisi.fi/. Tärkeää on muistaa, että oikeudenkäyntiavustajan saa ottaa mukaan jo rikosilmoituksen tekoon. Seksuaalirikoksen tai lähisuhdeväkivallan uhrilla on oikeus valtion varoista maksettavaan avustajaan. (Laki oikeudenkäynniistä rikosasioissa 2 luku 1a § (31.3.2006/243).

Oikeus maksuttomaan oikeudenkäyntiavustajaan tuloista riippumatta

Jos pahoinpitely on tapahtunut lähisuhteessa eli tekijä ja uhri ovat toisilleen läheisiä henkilöitä (esim. avio- tai avopari, aikuinen lapsi/vanhempi), uhrilla on oikeus saada oikeudenkäyntiavustaja esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten. Avustajan palkkio maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista (Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 2 luku 1a § (31.3.2006/243). Tämä lainkohta ei koske nitä tapauksia, joissa rikosnimike on lievä pahoinpitely.

Maksuttoman oikeudenkäyntiavustajan saa aina esitutkintaa varten. Jo poliisikuulusteluun voi ottaa mukaan avustajan. Ja niissä tapauksissa, joissa asianomistajalla eli uhrilla on vaatimuksia virallisen syyttäjän ajamassa asiassa, oikeudenkäyntiavustajan saa myös oikeudenkäyntiä varten. Rikoksen uhrille ei tule missään vaiheessa laskua, vaan oikeudenkäyntiavustaja hakee itse palkkionsa valtiolta. Avustaja voi olla oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja tai asianajaja tai muu oikeustieteen kandidaatin tia oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut henkilö, joka lain mukaan saa olla asiamiehenä.

Asianomistajan eli uhrin vaatimuksille tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi vahingonkorvausvaatimuksia. Niiden määriä ei tarvitse tietää vielä kuulustelutilanteessa.